KOULUILLE

Tältä sivulta löydät tietoa Growing Mind -tutkimukseen osallistumisesta.

Työskentelemme yhteistyössä koulujen, opettajien ja rehtoreiden kanssa tarkoituksenamme tukea nuorten oppimista ja myönteistä kehitystä ja etsiä uusia ja toimivia koulun kehittämisen ratkaisuja. Teemme tutkimusta eri kaupungeissa ympäri Suomen. Koulut ja tutkittavat osallistuvat kaupungista riippuen yhteen tai useampaan tällä sivulla kuvattuun tutkimuskokonaisuuteen.

Kuusivuotisen tutkimuksen aikana oppilailta, vanhemmilta, opettajilta tai rehtoreilta kerätään erilaisia tutkimusaineistoja, joista tiedotetaan osalistujia ja joihin pyydetään aina erillinen lupa. Koulut osallistuvat tutkimuksiin eri tasoilla ja eri tavoin. Osa kouluista osallistuu oppilaiden kyselylomakeaineiston keruuseen, osa pedagogisiin projekteihin ja osa taas koko koulun toimintakulttuurin kehittämiseen.

Tutkimme oppilaiden ajattelutapoja ja näiden yhteyttä oppimiseen ja koulussa suoriutumiseen. Kehitämme lisäksi interventiota, jonka tarkoituksena on tukea kasvun ajattelutapaa nuorilla. Intervention tavoitteena on tukea oppilaiden kasvun ajattelua opiskeluiden nivelvaiheessa ja tällä hetkellä harjoitusohjelmaan on osallistunut sekä 7., että 6. luokkalaisia oppilaita. Interventio sisältää yhteensä kuusi oppituntia, jotka sisältävät sekä opetusta, että monipuolisia yksilö- ja ryhmätehtäviä.

Harjoitusohjelmaa kehitetään aikaisemman näytön perusteella ja jokainen interventiokierros opettaa intervention toimivuudesta. Harjoitusohjelman vaikuttavuutta mitataan oppilailta kerättävän alku- ja loppukyselyn avulla minkä lisäksi oppilaita ja opettajia haastatellaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa koulun arkeen sopiva, käytännöllinen ja pedagogisesti mielekäs opetusohjelma, jota voidaan hankkeen päätyttyä hyödyntää opetuksessa ilman tutkijoita.

OTA YHTEYTTÄ

Jenni Laurell, Tutkija, Helsingin yliopisto

jenni.laurell@helsinki.fi

Tutkimme Growing Mind -hankkeessa sitä, miten luovuutta ja innovatiivisuutta voidaan tukea keksintöjen ja muotoiluprosessien avulla.  Keksintöprojekteissa hyödynnetään erilaisia digitaalisia työvälineitä uusissa, erilaisille käyttäjille tarkoitetuissa keksinnöissä.  Toteutuksessa teemme yhteistyötä opettajien ja koulujen kanssa.  Suunnittelemme projektit opettajien kanssa työpajoissa, ja tarjoamme heille koulutuksia digitaalisiin työvälineisiin liittyen. Keksintöprojektit ovat oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia, mutta niitä voidaan toteuttaa myös yhden oppiaineen sisällä. Työskentelemme eri luokka-asteilla: alakoulussa 1.-3. ja 5.-6. luokkalaisten kanssa, sekä yläkoulussa 7.-8 . luokkalaisten kanssa.

OTA YHTEYTTÄ

Helsingin yliopisto

varpu.mehto@helsinki.fi

Tampereen yliopiston Pelitutkimuslaboratorio tutkii Growing Mind-hankkeessa sitä, miten pelien tekemistä voidaan käyttää kouluissa opettamisen ja oppimisen menetelmänä. Toteutamme pelintekotapahtumia, pelijameja, yhteistyössä opettajien ja koulujen kanssa. Pelijameissa voidaan tehdä sekä digitaalisia pelejä että perinteisempiä pelejä kuten korttipelejä, lautapelejä ja kokonaan uusia urheilulajeja. Pelijamit voivat olla oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia tai niitä voidaan toteuttaa yhden oppiaineen sisällä. Työskentelemme aluksi lukiolaisten kanssa ja myöhemmin laajennamme toimintaa yläluokille. Järjestämme myös opettajille koulutuksia ja työpajoja aiheesta.

OTA YHTEYTTÄ

Mikko Meriläinen, Tutkija, Tampereen yliopisto

mikko.merilainen@tuni.fi

Riikka Aurava, Tutkija, Tampereen yliopisto

riikka.aurava@tuni.fi

Kokeiluissa käytetään pelillisiä ympäristöjä sekä uudenlaisia pedagogisia malleja, joissa matemaattista ajattelua yhdistetään arkipäivän ilmiöiden havainnointiin ja tulkintaan. Tutkimuspohjaisesti kehitetyt pelilliset ympäristöt kohdistuvat sekä luonnollisten lukujen että murto-ja desimaalilukujen alueelle. Turun yliopistossa kehitetty Number Navigation Game on pelillinen ympäristö, joka mahdollistaa intensiivisen harjoittelun luonnollisten lukujen aritmeettisilla operaatioilla ja joustavan matemaattisen ajattelun perustana olevien rikkaiden lukujen ja laskutoimitusten verkostojen vahvistamisen. Number Trace on Tampereen yliopistossa kehitetty pelillinen ympäristö murto- ja desimaalilukujen käsitteellisen ymmärryksen vahvistamiseen. NanoRoboMath on Turun yliopistossa kehitettävä pelillinen ympäristö, jonka tavoitteena on tukea joustavaa ja adaptiivista taitoa käyttää aritmeettisia operaatioita murto- ja desimaalilukujen alueella.

Arkipäivän matematiikan havainnoinnin pedagogiset mallit perustuvat pitkäaikaiseen perustutkimukseen, jossa on havaittu organisoitujen matematiikan opetustilanteiden ulkopuolella tapahtuva spontaani huomion kiinnittäminen matemaattisiin piirteisiin vahvistaa merkittävällä tavalla syvällisemmän matemaattisen ajattelun kehittymistä. Tässä hankkeessa kokeillaan erityisesti menetelmiä, joissa ympäristön määrällisten suhteiden havainnoinnilla vahvistetaan murto- ja desimaalilukujen käsitteellistä ymmärtämistä.

OTA YHTEYTTÄ

Saku Määttä, Turun yliopisto

saku.maatta@utu.fi

Minna Hannula-Sormunen, Turun yliopisto

mimarha@utu.fi

Erno Lehtinen, Turun yliopisto

ernoleh@utu.fi

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan digitaalisesta oppimisesta kertyvän jäljen analysointia. Oppimisanalytiikan avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa oppimisen haasteita, solmukohtia tai ryhmätyöilmiöitä, ja tarjota opettajalle tarkkaa tietoa oppijoiden yksilöllisestä etenemisestä. Työpaketissa 4 tutkitaan ja kehitetään uusia oppimisanalytiikan menetelmiä. Teemoina ovat oppimisprosessin visualisaatio, avoimen ongelmanratkaisun oppimisanalytiikkaa, tulevaisuuden taitojen (21st century skills) oppimisanalytiikkaa, sekä oppimisanalytiikan tuominen oppijan itsensä ulottuville. Aineistoa kerätään sekä sähköisistä järjestelmistä, kyselyillä, observaatioilla ja sensorien kuten läheisyyssensorien tai ns. mood-sensorien (wearables) avulla. Menetelminä käytetään sekä laadullista että määrällistä tutkimusta ja myös koneoppimisen menetelmiä.

OTA YHTEYTTÄ

Mikko-Ville Apiola, Tutkijatohtori, Turun yliopisto

mikko.apiola@utu.fi

Growing Mind –hankkeessa tuetaan koulujen kokonaisvaltaista kehittämistä pohjautuen koulujen omaan kehittämistyöhön sekä koulujen omille tavoitteille ja tarpeille. Yhteiskehittäminen kestää kunkin mukana olevan koulun kanssa 1-2 vuotta, riippuen koulun kehittämis- ja resurssitarpeista. Yhteiskehittämiseen perustuva työtapa pohjautuu kehittämistutkimuksessa testattuihin menetelmiin sekä tutkimusryhmämme laaja-alaiseen osaamiseen ja asiantuntijaverkostoihin. Lisätietoja väitöskirjatutkija Hanna Reiniukselta.

OTA YHTEYTTÄ

Hanna Reinius, Tutkija, Helsingin yliopisto

hanna.reinius@helsinki.fi