Julkaisut

Peruskoululaisten sosiodigitaalinen osallistuminen

Kiteytys alustavista havainnoista:

Oppilailla on hyvä käsitys digitaalisen tekniikan perustaidoista, ja niitä harjoitellaan usein koulussa.
Vapaa-ajallaan oppilaat toteuttavat monenlaisia digitaalisia toimintoja, etenkin ystävyyden ja sosiaalisten suhteiden ohjaamia.
Digitaalinen pelaaminen on yleistä oppilaiden keskuudessa, ja keskimääräinen peliaika on 9–11 tuntia viikossa.
Digitaalisen tekniikan ongelmallinen käyttö ei näytä olevan ongelma suomalaisille 5. ja 7. luokan oppilaille.
Innovatiivinen, luova tai epälineaarinen pedagogiikka puuttuu suurelta osin nykyisestä koulukäytännöstä.
Opettajia on tuettava kehittyneen teknologian luovassa ja muuttuvassa käytössä.

Blogin aiheesta voit lukea täältä!

Nuorten oppiminen, hyvinvointi ja kehitys

Julkaisuja toteutetaan hankeyhteistyössä. Julkaisun loppuun on kirjattu julkaisun hankkeet.

Alho, K., Matikainen, J., Pantzar, M., & Salmela-Aro, K. (2021). Kohti rakentavaa keskustelua digitaalisen median todellisista vaikutuksista. teoksessa N. Särkkä (Toimittaja), Ilmiökartta: digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin (Sivut 8-9). Suomalainen Tiedeakatemia. http://www.acadsci.fi/sofi/ilmiokartta_raportti

Alho, K., Moisala, M., & Salmela-Aro, K. (2022). Effects of media multitasking and video gaming on cognitive functions and their neural bases in adolescents and young adults. European Psychologist, 27(2), 131-140. https://doi.org/10.1027/1016-9040/a000477

Chiu, T. K. F., Lin, T-J., & Lonka, K. (2021). Motivating Online Learning: The Challenges of COVID-19 and Beyond. The Asia-Pacific Education Researcher. Bridging the Gaps -hanke, DigiConsumers. https://doi.org/10.1007/s40299-021-00566-w

Hietajärvi, L., Lonka, K., Hakkarainen, K., Alho, K., & Salmela-Aro, K. (2020). Are Schools Alienating Digitally Engaged Students? Longitudinal Relations between Digital Engagement and School Engagement. Frontline Learning Research, 8(1), 33 - 55. https://doi.org/10.14786/flr.v8i1.437 AGENTS -hanke

Hietajärvi, L., Salmela-Aro, K., Tuominen, H., Hakkarainen, K., & Lonka, K. (2019). Beyond Screen Time: Multidimensionality of Socio-Digital Participation and Relations to Academic Well-Being in Three Educational Phases. Computers in Human Behavior, 93, 13-24. https://doi.org/10.1016/j.chb.2018.11.049 AGENTS -hanke

Maksniemi, E., Hietajärvi, L., Lonka, K., Marttinen, E.-, & Salmela-Aro K. (2018). Sosiodigitaalinen osallistumisen, unenlaadun, ja kouluhyvinvoinnin väliset yhteydet kuudesluokkalaisilla. Psykologia, 53, 18-200. Bridging the Gaps -hanke

Moisala, M., Salmela, V., Carlson, S., Salmela-Aro, K., Lonka, K., Hakkarainen, K., & Alho, K. (2018). Neural activity patterns between different executive tasks are more similar in adulthood than in adolescence. Brain and Behavior, 8(9), [01063]. https://doi.org/10.1002/brb3.1063 Mind the Gap -hanke

Puukko, K., Hietajärvi, L., Maksniemi, E., Alho, K., & Salmela-Aro, K. (2020). Social Media Use and Depressive Symptoms—A Longitudinal Study from Early to Late Adolescence. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(16), [5921]. https://doi.org/10.3390/ijerph17165921 Bridging the Gaps -hanke

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Vinni-Laakso, J. and Hietajärvi, L. (2021), Adolescents' Longitudinal School Engagement and Burnout Before and During COVID-19—The Role of Socio-Emotional Skills. J Res Adolesc, 31: 796-807. https://doi.org/10.1111/jora.12654 Growing Mind ja Bridging the Gaps -hanke

Tang, X., Wang, M. T., Guo, J., & Salmela-Aro, K. (2019). Building Grit: The Longitudinal Pathways between Mindset, Commitment, Grit, and Academic Outcomes. Journal of Youth and Adolescence, 48(5), 850-863. https://doi.org/10.1007/s10964-019-00998-0 Bridging the Gaps -hanke

Tang, X., & Salmela-Aro, K. (2021). The Prospective Role of Epistemic Curiosity in National Standardized Test Performance. Learning and Individual Differences, 88, 102008. https://doi.org/10.1016/j.lindif.2021.102008 AI in Learning -hanke

Tang, X., Upadyaya, K., & Salmela-Aro, K. (2021). School burnout and psychosocial problems among adolescents: Grit as a resilience factor. Journal of Adolescence, 86, 77–89. https://doi.org/10.1016/j.adolescence.2020.12.002 Bridging the Gaps -hanke

Tang, X., Wang, M. T., Parada, F., & Salmela-Aro, K. (2021). Putting the Goal Back into Grit: Academic Goal Commitment, Grit, and Academic Achievement. Journal of Youth and Adolescence, 50(3), 470–484. https://doi.org/10.1007/s10964-020-01348-1 Bridging the Gaps -hanke

Tang, X., Renninger, K. A., Hidi, S., Murayama, K., Lavonen, J., & Salmela-Aro, K. (2022). The Differences and Similarities between Curiosity and Interest: Meta-analysis and Network Analyses. Learning and Instruction, 80, [101628]. https://doi.org/10.1016/j.learninstruc.2022.101628

Tuominen, H., Niemivirta, M., Lonka, K., & Salmela-Aro, K. (2020). Motivation across a transition: Changes in achievement goal orientations and academic well-being from elementary to secondary school. Learning and Individual Differences, 79, [101854]. https://doi.org/10.1016/j.lindif.2020.101854 Mind the Gap -hanke, Bridging the Gaps - hanke, Growing Mind -hanke

Tuovinen, S., Tang, X. & Salmela-Aro, K. (2020). Introversion and Social Engagement: Scale Validation, Their Interaction, and Positive Association with Self-Esteem. Frontiers in Psychology. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.590748 Bridging the Gaps -hanke

Upadyaya, K., & Salmela-Aro, K. (2021). Latent Profiles of Parental Burnout During COVID-19: The Role of Child-Related Perceptions. Frontiers in Psychology, 12, [682642]. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.682642

Vinni-Laakso J, Upadyaya K and Salmela-Aro K (2022) Associations between adolescent students’ multiple domain task value-cost profiles and STEM aspirations. Front. Psychol. 13:951309. doi:10.3389/fpsyg.2022.951309

Blogikirjoituksen oppiainearvostuksesta ja kyvykkyysuskomuksista koulupolun eri vaiheissa voit lukea täältä!

Politiikkasuositus

Salmela-Aro, K., Alho, K., Lonka, K., Upadyaya, K., Vinni-Laakso, J. & Ronkainen, I. (2022). Kouluyhteisön hyvinvointi ja digitaalisuus tasapainoon. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

See the policy brief in English: Balance between school community's well-being and digitalization

Laurell, J., Seitamaa, A., Sormunen, K., Seitamaa-Hakkarainen, P., Korhonen, T., & Hakkarainen, K. (2021). A Socio-Cultural Approach to Growth-Mindset Pedagogy: Maker-Pedagogy as a Tool for Developing a Next-Generation Growth Mindset. Teoksessa E. Kuusisto, M. Ubani, P. Nokelainen, & A. Toom (toim.), Good Teachers for Tomorrow's Schools: Purpose, Values, and Talents in Education (1 toim., Sivut 296-312).

Laurell, J. Gholami, K., Tirri, K. & Hakkarainen, K. (2022). How Mindsets, Academic Performance, and Gender Predict Finnish Students’ Educational Aspirations. Education Sciences 12(11):809. https://doi.org/10.3390/educsci12110809

Taustajulkaisuja

Dweck, C. S (2017). Mindset: The New Psychology of Success.(2nd ed.). Random House.

Laine, S., & Tirri, K. (2021). Finnish Conceptions of Giftedness and Talent. In R. Stenberg, & D. Ambrose (Eds.), Conceptions of giftedness and talent (pp. 235-249). Palgrave Macmillan, Cham.

Tirri, K. & Kuusisto, E. (2019). Opettajan ammattietiikkaa oppimassa. Gaudeamus

Yeager, D.S., Hanselman, P., Walton, G.M. et al. A national experiment reveals where a growth mindset improves achievement. Nature 573, 364–369 (2019).

Lisätietoa

http://www.mindsetworks.com/science/

http://www.perts.net/research

Keksimisen pedagogiikka -kirjassa yhdistetään eri oppiaineita teknologiaa hyödyntävään, hauskaan käytännön tekemiseen. Kun oppilaita ohjataan todenmukaisten, avoimesti määriteltyjen ja mielekkäiden ongelmien äärelle, he oppivat nykypäivänä ja tulevaisuudessa tarvittavia jokapäiväisiä taitoja. Uuden luominen on olennainen osa jokaisen ihmisen toimintaa. Kirjassa kerrotaan, miten oppilaita ja opettajia voi tukea teknologian luovassa ja oppimista tukevassa käytössä. Mukana on innostavia esimerkkejä eri luokka-asteilla toteutetuista keksintöprojekteista.

Korhonen, T., & Kangas, K. (Eds.) (2020). Keksimisen pedagogiikka. PS-kustannus.

Invention Pedagogy: The Finnish Approach to Maker Education on kansainvälinen toimitettu kirja keksimisen pedagogiikasta suomalaisessa viitekehyksessä.

Korhonen, T., Kangas, K., & Salo, L. (Toimittajat) (2022). Invention Pedagogy: The Finnish Approach to Maker Education. (1 toim.) (Routledge Research in STEM Education). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003287360

Artikkelit

Bosch, N., Härkki, T., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2022). Design Empathy in Students’ Participatory Design Processes. Design and Technology Education, 27(1), 29-48. https://ojs.lboro.ac.uk/DATE/article/view/3046/3067

Davies, S. M., Seitamaa-Hakkarainen, P., & Hakkarainen, K. (2023). Idea Generation and Knowledge Creation through Maker Practices in an Artifact-Mediated Collaborative Invention Project. Learning, Culture and Social Interaction, 2023(39). https://doi.org/10.1016/j.lcsi.2023.100692

Härkki, T., Vartiainen, H., Seitamaa-Hakkarainen, P., & Hakkarainen, K. (2021) Co-teaching in non-linear projects: A contextualized model of co-teaching to support educational change. Teaching and Teacher Education. 97(1),1-14. Article 103188. https://doi.org/10.1016/j.tate.2020.103188

Lahti, H & Davies, S (2021). Kohti yhteiskehittelyä: Havaintoja opettajan roolista älyvaateprojektissa. Ainedidaktiikka 5(2) 51–67. https://doi.org/10.23988/ad.90760

Mehto, V., Riikonen, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2020). Sociomateriality of collaboration within a small team in secondary school maker centered learning. International Journal of Child Computer Interaction.

Mehto, V., Riikonen, S., Hakkarainen, K., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2020). Epistemic roles of materiality within a collaborative invention project at a secondary school. British Journal of Educational Technology.

Paavola, T., Kangas, K., Kokko, S., Riikonen, S., Mehto, V., Hakkarainen, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2021). Video Data Analysis for Tracing Emotional Aspects of Collaborative Design and Making Processes. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft Science A, 21(3), 1-14. https://doi.org/10.7577/TechneA.4053

Riikonen, S. M., Kangas, K., Kokko, S., Korhonen, T., Hakkarainen, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2020). The development of pedagogical infrastructures in three cycles of maker-centered learning projects. Design and Technology Education, 25(2), 29-49.

Riikonen, S., Seitamaa-Hakkarainen, P., & Hakkarainen, K. (2020). Bringing maker practices to school: tracing discursive and materially mediated aspects of student teams' collaborative making processes. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 15(3), 319-349.

Seitamaa-Hakkarainen, P. & Hakkarainen, K. (2019). Koulu keksivänä yhteisönä. Teoksessa T. Tossavainen & M. Löytönen. Sähköistyvä koulu. Oppiminen ja oppimateriaalit muuttuvassa tietoympäristössä. Suomen tietokirjailijat/ PS-Kustannus.

Silander, P., Riikonen, S., Seitamaa-Hakkarainen, P. & Hakkarainen K. (2022). Learning Computational Thinking in Phenomenon-based Co-creation Projects – Perspectives from Finland. In S.C. Kong & H. Abelson (Eds.), Computational Thinking Education in K-12: Artificial Intelligence Literacy and Physical Computing. MIT Press. https://doi.org/10.7551/mitpress/13375.003.0008

Sinervo, S., Sormunen, K., Kangas, K., Hakkarainen, K., Lavonen, J., Juuti, K., Korhonen, T., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2020). Elementary school pupils’ co-inventions: products and pupils’ reflections on processes. International Journal of Technology and Design Education.

Tenhovirta, S., Korhonen, T., Seitamaa-Hakkarainen, P., & Hakkarainen, K. (2022). Cross-age peer tutoring in a technology-enhanced STEAM project at a lower secondary school. International Journal of Technology and Design Education, 32(3), 1701–1723. https://doi.org/10.1007/s10798-021-09674-6

Politiikkasuositus

Sormunen, K., Kangas, K., Bosch, N., Laurell, J., Metho, V., Riikonen, S., Seitamaa-Hakkarainen, P., Hakkarainen, K., & Lavonen, J. (2021). Oppilaille oikeus oppia uutta luovaa teknologiaa. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Pelijamit opetuksessa

Aurava, Riikka (2021) Pelillisyys etäopetuksessa. Teoksessa Samassa verkossa. Näkökulmia äidinkielen ja kirjallisuuden verkko-opetukseen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2021, toim. Leiding, Saija; Tapio, Emilia. Äidinkielen opettajain liitto, Helsinki. pp. 105–115. ISBN 978-951-9062-99-0.

Aurava, Riikka; Meriläinen, Mikko; Kankainen, Ville; Stenros, Jaakko (2021). Game Jams in General Formal Education. In the International Journal of Child-Computer Interaction. https://doi.org/10.1016/j.ijcci.2021.100274

Aurava, Riikka; Meriläinen, Mikko, Stenros, Jaakko (2020). Teacher Views on Game Jamming in General Formal Education. Proceedings of the 14th European Conference on Games Based Learning, 31–38. DOI: 10.34190/GBL.20.073

Aurava, Riikka; Kankainen, Ville; Murray, John (2020) Why won’t they jam? The reasons for general upper secondary school students for not attending a game jam. Proceedings of the 9th Irish Conference on Game Based Learning 2019, 26–36

Aurava, R., & Sormunen, K. (2023). Future-oriented skills and knowledge in game jams, a systematic literature review. Computers and Education Open. https://doi.org/10.1016/j.caeo.2023.100129

Meriläinen, Mikko; Aurava, Riikka; Kultima, Annakaisa; Stenros, Jaakko (2020). Game jams for learning and teaching: A review. International Journal of Game-Based Learning, Vol. 10, No 2, 54–71.

Meriläinen, Mikko; Aurava, Riikka (2018) Internal Barriers to Entry for First-Time Participants in the Global Game Jam. Proceedings of the 12th European Conference on Game-Based Learning.

Verkkosivusto Pelijamien järjestämisen tueksi

https://pelijamit.org/

Peli ja leikki

Aurava, Riikka (2020). Peli ja leikki opetussuunnitelmissa. Leikkipäivä-blogi. Mannerheimin lastensuojeluliitto. https://leikkipaiva.fi/peli-ja-leikki-opetussuunnitelmissa

Aurava, Riikka (2018) Peli ja leikki kansallisessa opetussuunnitelmassa. Pelitutkimuksen vuosikirja 2018. http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2018/peli-ja-leikki-kansallisessa-opetussuunnitelmassa

Politiikkasuositus

Aurava, R., Meriläinen, M. & Mäyrä, F. (2023). Pelit mukaan koulun arkeen ja opetussuunnitelmiin. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Blogin aiheesta voit lukea täältä

Joustava matemaattinen ajattelu

Halme, H., McMullen, J., Nanu, C. E., Nyman, A., Pipari Study Group, & Hannula-Sormunen, M. (2022). Mathematical skills of 11-year-old children born very preterm and full-term. Journal of Experimental Child Psychology, 219. https://doi.org/10.1016/j.jecp.2022.105390

Halme, H., Trezise, K., Hannula-Sormunen, M., & McMullen, J. (2022). Characterizing Mathematics Anxiety and Its Relation to Performance in Routine and Adaptive Tasks. Journal of Numerical Cognition, 8(3), 414-429.https://doi.org/10.5964/jnc.7675

McMullen, J., Hannula-Sormunen, M. M., Lehtinen, E., & Siegler, R. S. (2020). Distinguishing adaptive from routine expertise with rational number arithmetic. Learning and Instruction, 68(June 2019), 101347. https://doi.org/10.1016/j.learninstruc.2020.101347

Matemaattinen havainnointi

Hannula-Sormunen, M., Nanu, C., Luomaniemi, K., Heinonen, M., Sorariutta, A., Södervik, I., & Mattinen, A. (2020). Promoting spontaneous focusing on numerosity and cardinality-related skills at day care with one, two, how many and count, how many programs. Mathematical Thinking and Learning, 22(4), 312-331. https://doi.org/10.1080/10986065.2020.1818470

McMullen, J., Verschaffel, L., & Hannula-Sormunen, M. M. (2020). Spontaneous mathematical focusing tendencies in mathematical development. Mathematical Thinking and Learning, 22(4), 249–257. https://doi.org/10.1080/10986065.2020.1818466

McMullen, J., Hannula-Sormunen, M. M., Kainulainen, M., Kiili, K., & Lehtinen, E. (2019). Moving mathematics out of the classroom: Using mobile technology to enhance spontaneous focusing on quantitative relations. British Journal of Educational Technology, 50(2), 562–573. https://doi.org/10.1111/bjet.12601

Määttä, S., Hannula-Sormunen, M., Halme, H., & McMullen, J. (2022). Guiding Students’ Attention Towards Multiplicative Relations Around Them: A Classroom Intervention. Journal of Numerical Cognition, 8(1), 36-52. https://doi.org/10.5964/jnc.6363

Nanu, C., Laakkonen, E., & Hannula-Sormunen, M. (2020). The Effect of First School Years on Mathematical Skill Profiles. Frontline Learning Research, 8(1), 56-75. https://doi.org/10.14786/flr.v8i1.485

Matematiikka -pelit oppimisen tukena

Bui, P., Rodríguez-Aflecht, G., Brezovszky, B., Hannula-Sormunen, M., Laato, S., & Lehtinen, E. (2020) Understanding students’ game experiences throughout the developmental process of the number navigation game. Educational Technology Research and Development, 1-27. https://doi.org/10.1007/s11423-020-09755-8

Brezovszky, B., McMullen, J., Veermans, K., Hannula-Sormunen, M., Rodriguez-Aflecht, G., Pongsakdi, N., Laakkonen, E., & Lehtinen, E. (2019). Effects of a mathematics game-based learning environment on primary school students' adaptive number knowledge. Computers & Education, 128, 63-74. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2018.09.011

Kärki, T., McMullen, J., Halme, H., Määttä, S., Lehtinen, E., & Hannula-Sormunen, M. M. (2021). Pelaamalla kohti joustavaa rationaalilukukäsitettä. Psykologia, 56(06), 567–584.

Apiola, Mikko; Sutinen, Erkki. Mindset and Study Performance: New Scales and Research Directions. Koli Calling ’20 Proceedings of the 20th Koli Calling International Conference on Computing Education Research. 2020.

Apiola, Mikko; Laakso, Mikko. The Role of Implicit Theories in Computer Science and Engineering Studies: First Findings and Review. IEEE 2019 Frontiers in Education Conference Proceedings. 2020.

Apiola, Mikko-Ville; Sutinen, Erkki. Design science research for learning software engineering and computational thinking: Four cases. Computer Applications in Engineering Education 29(1), 83-101. 2020.

Kajasilta, Henri; Apiola, Mikko-Ville; Lokkila, Erno; Veerasamy, Ashok; Laakso, Mikko. Measuring Students’ Stress with Mood Sensors: First Findings. Lecture Notes In Computer Science (Advances in Web-Based Learning – ICWL 2019). 2019.

Apiola, Mikko; Laakso, Mikko. The Impact of Self-Theories to Academic Achievement and Soft Skills in Undergraduate CS Studies: First Findings. Proceedings of the 2019 ACM Conference on Innovation and Technology in Computer Science Education (ITiCSE). 2019.

Apiola, Mikko; Karunaratne, Thashmee; Kaila, Erkki; Laakso, Mikko. Experiences from Digital Learning Analytics in Finland and Sweden: A Collaborative Approach. 42nd International Convention on Information and Communication Technology, Electronics and Microelectronics. 2019.

Apiola, Mikko; Lokkila, Erno; Laakso, Mikko. Digital Learning Approaches in an Intermediate-level Computer Science Course. The International Journal of Information and Learning Technology. 36(5). 2019.

Koulun toimintakulttuurin muutokset

Ahonen, H., Franska, N., Palonen, T., Reinius, H., Tiippana N., & Hakkarainen, Kai (2023). From autonomous actors to collaborative professionals: perceptions of co-teaching in a Finnish school community, Scandinavian Journal of Educational Research, DOI: 10.1080/00313831.2023.2250376

Härkki, T., Vartiainen, H., Seitamaa-Hakkarainen, P. & Hakkarainen, K. (2021). Co-teaching in non-linear projects: A contextualised model of co-teaching to support educational change. Teaching and Teacher Education 97(14). https://doi.org/10.1016/j.tate.2020.103188

Korhonen, T. (2017). Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus. Helsinki: Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184723

Korhonen, T., Juurola, L., Salo, L., & Airaksinen, J. (2021). Digitisation or Digitalisation: Diverse Practices of the Distance Education Period in Finland. CEPS Journal, 11 (Sp.Issue (2021): Education in the Covid-19 Era), 165-193. https://doi.org/10.26529/cepsj.1125

Kulmala, S. (2020). Koulun toimintakulttuuri muutoksessa: opettajien kokemuksia osaamisen haasteista ja koulun kehitystarpeista. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314335

Reinius, H., Hakkarainen, K., Juuti, K., & Korhonen, T. (2023, E-pub ahead of print). Teachers’ perceived opportunity to contribute to school culture transformation. Journal of Educational Change. https://doi.org/10.1007/s10833-023-09496-4

Reinius, H., Kaukinen, I., Korhonen, T., Juuti, K., & Hakkarainen, K. (2022). Teachers as transformative agents in changing school culture. Teaching and Teacher Education, 120, 103888. https://doi.org/10.1016/j.tate.2022.103888

Reinius, H., Korhonen, T. & Hakkarainen, K. (2021). The design of learning spaces matters: perceived impact of the deskless school on learning and teaching. Learning Environment Research 24(3). https://doi.org/10.1007/s10984-020-09345-8

Tiippana, N. M., Korhonen, T., & Hakkarainen, K. (2022). Joining networked society: integrating Academic Service-Learning into formal school. Pedagogy, Culture and Society. https://doi.org/10.1080/14681366.2022.2055117

Viilo, M., Seitamaa-Hakkarainen, P. & Hakkarainen, K. (2018). Long-Term Teacher Orchestration of Technology-mediated Collaborative Inquiry. Scandinavian Journal of Educational Research 62, 3, 407-432. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00313831.2016.1258665?journalCode=csje20

Innovatiivinen ammatillinen toiminta

Messmann, G., Mulder, R. H., & Palonen, T. (2018). Vocational education teachers’ personal network at school as a resource for innovative work behaviour. Journal of Workplace Learning, 30(3), 174-185. https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/JWL-08-2017-0069/full/html

Korhonen, T. & Lavonen, J. (2017). A New Wave of Learning in Finland: Get Started with Innovation! In S. Choo, D. Sawch, A. Willanueva & R. Vinz (eds.) Educating for the 21st Century: Perspectives, Policies and Practicies from Around the World (pp. 447-467). Singapore: Springer. https://link.springer.com/chapter/10.1007%2F978-981-10-1673-8_24

Opettajien hyvinvointi

Lammassaari, H. M. W., Hietajärvi, L., Salmela-Aro, K., Hakkarainen, K., & Lonka, K. (2022). Exploring the relations among teachers’ epistemic theories, work engagement, burnout and the contemporary challenges of the teacher profession. Frontiers in Psychology, 13, [861437]. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.861437

Taustajulkaisuja

Lavonen, J. (2018). Educating Professional Teachers in Finland through the Continuous Improvement of Teacher Education Programmes. In Y. Weinberger, & Z. Libman (eds.). Contemporary Pedagogies in Teacher Education and Development (pp. 3-22). London: IntechOpen. https://www.intechopen.com/books/contemporary-pedagogies-in-teacher-education-and-development/educating-professional-teachers-in-finland-through-the-continuous-improvement-of-teacher-education-p

Lavonen, J. & Korhonen, T. (2017). Towards Twenty-First Century Education: Success Factors, Challenges, and the Renewal of Finnish Education. In S. Choo, D. Sawch, A. Willanueva & R. Vinz (eds.) Educating for the 21st Century: Perspectives, Policies and Practicies from Around the World (pp. 243-264). Singapore: Springer. https://link.springer.com/chapter/10.1007%2F978-981-10-1673-8_13

Reinius, H., Korhonen, T., Juurola, L. & Salo, L. (2020). Tutkimus-käytäntökumppanuus uutta luovan asiantuntijuuden mahdollistajana. Teoksessa A. Martin, V. Kaukonen, E. Kostiainen, M. Tarnanen & T. Toikka (toim.) Uutta luova asiantuntijuus - Opettajankoulutusta uudistamassa. ULA-hankkeen loppujulkaisu. https://opettajankoulutusta-uudistamassa.uuttaluova.fi/wp-content/uploads/2020/03/ULA_loppujulkaisu_FINAL.pdf

Politiikkasuositus

Korhonen, T., Reinius, H., Tiippana, N. Lavonen, J., Hakkarainen, K. (2021). Opettajien digiloikasta jatkuvaan ammatilliseen oppimiseen. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Julkaisut

Lasten ja nuorten oppiminen, motivaatio ja hyvinvointi sekä digitaalisen teknologian käyttö

Akateeminen sinnikkyys

Keksintöpedagogiikka

Pelijamit kouluissa

Joustavan matemaattisen osaamisen kehittäminen

Oppimisanalytiikka

Koulun kokonaisvaltainen kehittäminen

Blogi

Itsenäisestä toimijuudesta yhteistyön edistäjiksi: yhteisopettajuus kouluarjessa

Miltä näyttää murtolukuosaaminen ja matematiikka-ahdistus 5.- ja 6. luokkalaisilla?

Kohti kasvun ajattelutapaa