Oppiainearvostukset ja kyvykkyysuskomukset koulupolun eri vaiheissa

Oppilaiden motivaatio ja arvostukset vaihtelevat oppiaineiden välillä. Essi on hyvä matematiikassa eikä kuormitu hankalistakaan tehtävistä, kun taas Onni kokee matematiikan uuvuttavan vaikeana, mutta innostuu kielistä. Molemmat oppilaat saattavat silti olla yhtä sitoutuneita koulunkäyntiin ja menestyä koulussa hyvin. Odotusarvoteorian (Expectancy Value Theory, katsaus Eccles & Wigfield, 2002) mukaisesti oppilaan motivationaaliset uskomukset ja arvostukset ovat oppiainekohtaisia. Ne alkavat eriytyä heti koulupolun alussa ja ovat yhteydessä koulumenetykseen, koulutusvalintoihin ja myöhemmin ammatillisiin tavoitteisiin (ks. esim. Eccles ym. 1993; Guo ym., 2015; Guo ym., 2017; Wigfield ym., 1997).

Omassa työssäni tutkin eri ikäisten oppilaiden oppiainearvostuksia ja miten oppilaiden oppiainearvostukset kehittyvät koulupolun aikana. Väitöskirjatutkimuksessani hyödynnän eri pitkittäistutkimuksissa hankittuja aineistoja alakoulusta lukioon. Keskityn erityisesti luonnontiedon motivaation tutkimiseen odotusarvoteorian viitekehyksessä huomioiden sekä positiiviset että negatiiviset arvostukset. Motivaatiota ylläpitäviä tai edistäviä tekijöitä, ns. positiivisia arvostuksia, ovat kiinnostus, hyödyllisyys ja tärkeysarvo, joiden myötä oppilas suuntautuu käsillä olevaan tehtävään tai oppiaineeseen. Motivaatiota häiritseviä tai ehkäiseviä tekijöitä, ns. negatiivisia arvostuksia, ovat esim. yrittäminen, emotionaalinen stressi ja vaihtoehtoisen toiminnan hylkääminen, jotka heikentävät oppilaan motivaatiota kyseessä olevaa tehtävää tai oppiainetta kohtaa. Oppilaan kyvykkyysuskomukset ja odotukset tehtävässä tai oppiaineessa menestymisessä ovat tärkeässä roolissa ja siivittävät usein opiskelua ja koulumenestystä (Eccles, 2009; Wigfield ym., 2009).

Suomessa nuorten kiinnostus luonnontietoa ja STEM-aloja (science, technology, engineering and mathematics) kohtaan on heikko verrattuna muihin OECD-maihin (ks. PISA -raportti 2015, OECD 2016). Lisäksi tyttöjen kiinnostus luonnontietoa kohtaan on poikia heikompaa ja tytöt ovat aliedustettuina STEM-aloilla (OECD 2016). Tutkimuksissani haluan selvittää, onko oppilaiden motivaatio luonnontietoa kohtaan heikko jo alakoulun alussa vai missä kohtaa koulupolkua motivaatio alkaa laskea? Entä onko tyttöjen ja poikien välillä eroja luonnontiedon motivaatiossa (positiiviset ja negatiiviset arvostukset sekä kyvykkyysuskomukset) ja jos on, niin missä vaiheessa koulupolkua erot alkavat näkyä? Lisäksi tarkastelen tutkimuksessani luonnontiedon motivaation yhteyttä koulutuksellisiin ja ammatillisiin tavoitteisiin eri ikäisillä oppilailla.

Alkuopetukseen keskittyvässä tutkimuksessani (Vinni-Laakso ym., 2019) oppilaita pyydettiin arvioimaan kiinnostustaan, kyvykkyysuskomuksiaan ja koettua kuormitusta luonnontiedon opiskelussa. Lisäksi oppilailta kysyttiin heidän toiveammattia ja sukupuolta. Aineisto (N = 332 oppilasta) kerättiin Helsingin alakouluista vuosina 2016-2017 oppilaiden ollessa ensimmäisellä ja myöhemmin toisella luokalla. Kaikilta tutkimukseen osallistuvilta oppilailta kerättiin kirjallinen huoltajan suostumus. Aineiston analysoinnissa käytettiin ristikkäisvaikutusten mallia (cross-lagged panel model), joka on yleisesti käytetty menetelmä, kun halutaan tutkia ilmiöiden välisiä suhteita yli ajan. Oppilaiden ilmoittamat toiveammatit eli ammatilliset tavoitteet koodattiin sen mukaan, kuuluiko ammatti STEM-alalle vai ei.

Tulokset osoittavat, että yleisesti ottaen alkuopetuksessa oppilaat ovat kiinnostuneita luonnontiedosta, pitävät itseään kyvykkäinä ja kokevat vain vähän kuormitusta luonnontiedon opiskelussa. Alakoulun alussa kyvykkyysuskomukset olivat kaikkein pysyvimmät yli ajan, kun taas kiinnostuksen ja kuormituksen kokemisessa oli enemmän vaihtelua; oppilas, joka koki luonnontiedon opiskelun väsyttävänä ensimmäisellä luokalla, ei välttämättä kokenut sitä toisella luokalla, kun arvostuksia tarkasteltiin suhteessa muihin oppilaisiin. Korkea kyvykkyys ensimmäisellä luokalla ennusti vähemmän kuormituksen kokemista toisella luokalla ja innostus luonnontietoa kohtaan ennusti oppilaan ammatillisten tavoitteiden olevan todennäköisemmin STEM uralla. Keskiarvojen tarkastelussa havaittiin, että tytöillä luonnontietoon liittyvät kyvykkyysuskomukset, kiinnostus ja kuormitus pysyivät samalla tasolla ensimmäisenä ja toisena vuotena, mutta pojilla kyvykkyysuskomukset laskivat tilastollisesti merkitsevästi. Lisäksi tytöt olivat kiinnostuneempia luonnontiedosta sekä ensimmäisellä että toisella luokalla, mutta kyvykkyysuskomuksissa ja kuormituksessa ei ollut eroa sukupuolten välillä. Ristikkäisvaikutusten malli paljasti myös, että tytöt raportoivat poikia enemmän STEM –aloille lukeutuvia toiveammatteja toisella luokalla, kun motivationaaliset uskomukset olivat kontrolloituja.

Yhteenvetona todettakoon, että tämän tutkimuksen perusteella nuorten oppilaiden kiinnostus luonnontietoa kohtaan ennustaa ammatillisia tavoitteita STEM –alalle alakoulussa, tyttöjen valikoitumien STEM-alojen ulkopuolelle ei näytä johtuvan kiinnostuksen puutteesta luonnontietoa kohtaan alakoulussa, ja poikien luonnontiedon oppimiseen liittyvät arvostukset saattavat olla suuremmassa vaarassa laskea alakoulun aikana kuin tyttöjen. Seuraavissa tutkimuksissa tarkastelen yläkouluikäisten ja lukioikäisten oppilaiden motivaatiota luonnontiedossa henkilösuuntautuneella menetelmällä.

Janica Vinni-Laakso
tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto

Lähteet:
Eccles, J. (2009). Who am I and what am I going to do with my life? Personal and collective identities as motivators of action. Educational Psychologist, 44(2), 78-89.

Wigfield, A., Eccles, J. S., Yoon, K. S., Harold, R. D., Arbreton, A. J., Freedman Doan, C., et al. (1997). Change in children’s competence beliefs and subjective task values across the elementary school years: A3-year study.J.Educ.Psychol. 89,451–469. doi:10.1037/0022-0663.89.3.451