Kuva: Tuomas Uusheimo/Helsingin yliopisto
Oppimisen tilojen muutokset vauhdittavat tällä hetkellä omalta osaltaan toimintakulttuurin muutoksia monissa kouluissa niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin Suomessa. Koulujen tiloja peruskorjataan, tehdään pienparannuksia tai rakennetaan kokonaan uusia kouluja. Helsingissä koulujen tiloista tehdään muuntojoustavia ja sekä rakentamisessa että sisustamisessa noudatetaan avointen ja helposti muunnettavien oppimisympäristöjen periaatteita. Kansainvälisessä tutkimuksessa käytetään tämänkaltaisista oppimisen tiloista mm. termejä flexible learning spaces (FLS), innovative learning environments (ILE) tai open learning spaces (OLS).
Myös Growing Mind -hankkeessa on jo tehty tai tehdään parhaillaan koulujen tiloja koskevaa tutkimusta. Meitä kiinnostaa oppimisen tiloihin liittyen se, miten tilojen muuttuminen vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin, miten käytössä olevat pedagogiset ratkaisut voivat hyödyntää erilaisia uusien tilojen mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja miten näihin muutoksiin voidaan valmistautua ennakkoon. Tuoreessa tutkimuksessamme tuomme esille sen, miten uudet koulutilat voivat tarjota mahdollisuuden muuttaa opetuksen ja oppimisen tapoja, mutta jotta muutos koskettaisi koko koulua, tarvitaan koko henkilökunnan yhteistä suunnittelua ja mieluiten hyvissä ajoin etukäteen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että oppimisympäristöjen vaikutuksen tutkiminen on haastavaa, sillä muutokset ovat usein systeemisiä ja lopullista vaikuttavaa tekijää on vaikea selvittää (Sawers et al., 2016). Fyysisten opetustilojen muutosten on kuitenkin havaittu vaikuttavan opettajien tapaan opettaa (Beery et al., 2013) ja avoimen tilan kouluissa opettajien tekemä (yhteinen) suunnittelutyö nousee vahvemmin esille kuin perinteisissä koulurakennuksissa (Husu & Toom, 2016; Sigurðardóttir & Hjartarson, 2016). Kansainväliset tutkimukset painottavat koulujen toimintakulttuurin olevan monen asian kokonaisuus, johon fyysiset oppimisen tilat muodostavat yhden kulmakiven (Gislason, 2010). Tämän osion muuttuessa muuttuu koko paketin tasapaino ja uusi tasapaino löytyy proaktiivisesti toimimalla.
Tätä ennakoimista tuemme Growing Mind -hankkeen taholta yhdessä helsinkiläisessä peruskoulussa, jossa peruskorjaus tulee muuttamaan vanhan koulurakennuksen tilat muutaman vuoden päästä. Tässä koulussa on lähdetty hyvissä ajoin monitahoiseen yhteiskehittämiseen koulun väen, Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan arkkitehtien ja pedagogisten asiantuntijoiden sekä meidän hanketutkijoiden kanssa. Koulussa on kokeiltu innovatiivisesti mm. pelillistämistä opettajien suunnittelutyökaluna veso-päivissä ja ys-ajalla. Vastaavasti myös toimialalla on vahvasti panostettu tilakehittämisen tuomaan kokonaisvaltaisen muutoksen ennakoimiseen sekä tukemiseen, ja onkin ollut ilo tehdä yhteistyötä kaupungin pedagogisten asiantuntijoiden kanssa tämän asian tiimoilta!
Teemme yhteistyötä myös kesällä 2020 alkaneessa Kielilukion uudisrakennushankkeessa. Uusi koulurakennus toteutetaan Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 mukaisesti elinkaarimallina, jossa Helsingin kaupunki omistaa koulurakennuksen, mutta palveluntarjoaja on vastuussa sen ylläpidosta seuraavat 20 vuotta. Uusi rakennus suunnitellaan tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä ja se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2023. Tutkimusyhteistyössä kehitämme toimintamalleja nykyisen ja tulevien uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden tueksi. Olemme onnistuneesti jo kokeilleet mm. varjokäyttäjäkokouksia, jotka ovat mahdollistaneet koulun koko henkilökunnan osallistumisen tilojen yhteissuunnitteluun. Uudenlaisissa koulutiloissa toimiminen sekä lukion uudistunut opetussuunnitelma edellyttävät myös muutosta koulun toimintakulttuurissa. Olemmekin kehittäneet tutkimusyhteistyössä analyysimallin koulun pedagogisen toiminnan kehittymistarpeiden tunnistamisen tueksi. Uudisrakennushankkeen edetessä tulemme saamaan lisää tutkimustietoa uudenlaisista oppimistiloista, joten aiheesta kiinnostuneiden kannattaa seurata jatkossakin julkaisujamme!
Hanna Reinius, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Tutkimustietoa uusista koulutiloista Helsingissä:
Reinius, H., Korhonen, T. & Hakkarainen, K. (2021.) The design of learning spaces matters: perceived impact of the deskless school on learning and teaching. Learning Environments Research, 24(3), 339-354. http://link.springer.com/article/10.1007/s10984-020-09345-8
Aiheeseen liittyviä kansainvälisiä tutkimuksia:
Alterator, S. & Deed, C. (2018). School space and its occupation: Conceptualizing and evaluating innovative learning environments. Sense.
Beery, T. A., Shell, D., Gillespie, G., & Werdman, E. (2013). The impact of learning space on teaching behaviors. Nurse Education in Practice, 13(5), 382–387.
Charteris, J., & Smardon, D. (2018). “Professional learning on steroids”: Implications for teacher learning through spatialised practice in new generation learning environments. Australian Journal of Teacher Education, 43(12), 12–29.
Deed, C., Blake, D., Henriksen, J. et al. (2020.) Teacher adaptation to flexible learning environments. Learning Environments Research 23, 153–165.
Gislason, N. (2010). Architectural design and the learning environment: A framework for school design research. Learning Environments Research, 13, 127–145.
Husu, J., & Toom, A. (2016). Teachers and teacher education – Future pathways. Helsinki, Finland: Ministry on Education and Culture.
Prain, V. (2014). Adapting to teaching and learning in open-plan schools. Sense.
Sawers, K., Wicks, D., Mvududu, N., Seeley, L., & Copeland, R. (2016). What drives pupil engagement: Is it learning space, instructor behavior or teaching philosophy? Journal of Learning Spaces, 5(2), 26–38.
Sigurðardóttir, A. K., & Hjartarson, T. (2016). The idea and reality of an innovative school: From inventive design to established practice in a new school building. Improving Schools, 19(1), 62–79.