Keksintöpedagogiikan projekteihin on lukuvuonna 2018–2019 osallistunut noin kymmenen koulua ja yksi päiväkoti. Alla Ressun ja Torpparinmäen peruskoulujen opettajat kertovat kuulumisia keksintöprojektien keskeltä.
Älyä arkeen -keksintöjä etsimässä
Ressussa päätettiin tänä keväänä haastaa 7.luokan oppilaita tekemään keksintöjä. Inspiraatiota haimme aluksi vierailemalla Designmuseossa ja tutustumalla suomalaiseen muotoiluun sekä muotoilun käsitteisiin. Työn touhuun päästiin koulussa minidesignhaasteella, jossa ryhmät suunnittelivat ja valmistivat pienoismallin istuimesta erilaisia materiaaleja hyödyntäen. Lopputuloksia tarkastelimme oppilaiden kanssa yhdessä keskustellen käsitteistä muoto, toimivuus ja ergonomia. Lisäksi mietimme, mistä ideat tulivat ja miten materiaalit rajoittivat työskentelyä.
Keksintöteemaa lähestyttiin arjen näkökulmasta. Ideoiden tuottamisessa käytettiin mm. post-it -ja Hullun mielekäs sovellus -menetelmää. Oppilaat kehittelivät erilaisia hulluja sovelluksia ja lopuksi niistä johdettuja mahdollisia ratkaisuja. Ryhmät esittelivät luovia ratkaisujaan Padlet -sovelluksessa ja antoivat myös vertaispalautetta ja kehitysideoita toisille ryhmille.
Tutkimushankkeen puolesta pääsimme osallistumaan muutaman oppilaan kanssa Circuit playground -koulutukseen. Koulutetut oppilaat pitivät vertaisilleen lyhyen opetustuokion, jossa kaikki pääsivät kokeilemaan ja kokemaan mikrokontrollerin koodausta. Circuit playgroudin liike-, lämpötila-, valaisuus- tai äänisensoreita käyttäen älyn lisääminen ei ollutkaan niin monimutkainen juttu ja lisäsi selvästi muutamien ryhmien motivaatiota keksintötehtävää kohtaan.
Kokeiluvaiheessa on rakenneltu erilaisia mittakaavakokeiluja ja malliprotoja mm. paperista, kartongista ja puuviilusta teipin ja liiman avulla. Mallien avulla on tutkailtu keksintöjen mitoitusta, rakennetta ja toimivuutta. Keksinnöt alkavat pikkuhiljaa hahmottua ja kehitteillä onkin monenlaista härpäkettä aina monitoimiharjasta älytohveleihin. Projekteissa oppilaat dokumentoivat prosessiaan ryhmäportfolioon sekä tekevät lisäksi IB-kriteerien mukaisen raportin. Raportoinnin osa-alueet on tehty lähinnä kotiläksyinä. Ryhmien on pitänyt luoda sekä portfolion, raportin että työskentelyn suhteen selkeä työnjako.
Keksintöjen syntyminen on ollut työlästä ja aikaa vievää. Opettajan näkökulmasta tuntemattoman edessä on pitänyt olla nöyränä. Oppilaiden projekteja on ollut vaikea tai mahdotonta ennakoida. Odotamme innolla mitä tuleman pitää.
Marjo Malinen, Ressun peruskoulu
Todellista pelimagiaa Torpparinmäen peruskoulussa
Torpparinmäen viidesluokkalaiset sukelsivat jo toisena vuonna peräkkäin salaperäiseen pelisuunnittelijan maailmaan. Nyt oli lupa unelmoida… ja toteuttaa unelmat! Suunnitteluun käytettiin kuukausi ja heräteltiin ajatuksia osittain muotoilupolun askelmia seuraten. Suunnittelutehtävässä oli lupa käyttää jotakin perinteistä (materiaalit), jotakin lainattua (kaverilta saatua palautetta) ja jotakin täysin uutta (ryhmän villit unelmat) ja siinä olikin varsin onnistuneen sopan ainekset koossa.
Prosessi eteni tajuntaa räjäyttävän villin ideoinnin jälkeen omien unelmien kuvaukseen ja kellotettuihin palautekierroksiin. Monenlaisten ajatustenvaihtojen jälkeen yksi ideanpoikanen oli valmis jalostettavaksi ja sen äärelle rakennettiin ihan oma kahden tai kolmen oppilaan tuotantolinja.
Suunnittelupöydällä ja osin jo tuotantolinjallakin on hyvin eri kokoisia ja monimateriaalisia pelejä. Työnimet vaihtelevat herkullisista SuklaaGo:sta terveellisiin Tietohedelmiin, yleistietoa lisäävään Eurooppa-peliin ja tietenkin perinteisiin kortti-, palikka- ja näppäryyspeleihin. Jokaisessa pelissä on yllätyksellisiä osasia: pelilogiikka voi poiketa tutusta etenemisestä, pelin koko voi yllättää suuruudellaan tai pienuudellaan ja voittajaksi julistamiseen tarvitaankin mahdollisimman vähän pisteitä!
Odotamme innolla yhteisiä pelihetkiä toukokuun viimeisillä viikoilla juuri loman kynnyksellä. Peli-jamien jälkeen kirmaisemme sitten kesälaitumille!
Auli Saarinen, Torpparinmäen peruskoulu
